Torkut trailerin kupeessaKukapa hevosenomistaja ei olisi ollut siinä tilanteessa. Tilanteessa joka nostaa hien pintaan, kestää pahimmillaan tuntikausia ja jolloin huomaa, että kaikissa meissä asuu pieni hevosenpiiskaaja. Se tunne kun on aika lähteä klinikalta, valmennuksesta tai kisapaikalta kotiin, mutta hevosesi jäisi mieluusti vielä geimeihin. Tai ainakaan se ei haluaisi matkustaa kotiin omassa kuljetusvälineessään. Koskaan ei suomalainen ihminen ole niin avulias kuin nähdessään toisen hevosihmisen epätoivoisena kiskomassa vastahankaista kaakkiaan koppiin. Voisi kuvitella, että kaikki hevoset maassamme lastautuvat leikiten, kun niin paljon lastauksen ammattilaisia neuvoineen parkkialueilla piisaa! Ei ole puutetta avustajista eikä myöskään paheksuvista katseista.
Vaikka hevostapahtumien yhteydessä pidetään myös lastauksen asiantuntijoiden kokoontumisajot, niin yleensä kannattaa kuitenkin jättää tarjotut konsultointipalvelut omaan arvoonsa. Olen kaverin kanssa uudelleenkouluttanut traileriin hevosen, jonka leukaluun kerrottiin murtuneen, kun asiantuntijat olivat sitä vinssanneet koppiin. Hevosesta tuli sittemmin kuulemma ongelmaton lastattava. Sydäntä myös kylmää aina nähdessäni kuinka poniäiti tai poikaystävä on värvätty avustamaan koppikoulutuksessa henkensä kaupalla. Älä suostu avustajaksi hankalassa lastaustilanteessa mikäli et ole kokenut hevosihminen. Hevosihminen, tunne vastuusi äläkä pyydä kokematonta avuksi. Hevoset ovat vaarallisia eläimiä aina kun niiden pakoreaktiot ovat nousseet pintaan.
Miksi hevosen opettaminen helposti lastautuvaksi ja kuljetettavaksi on sitten niin hankalaa? Yksinkertaisesti siksi, että jos hevosen esi-isät olisivat suhtautuneet pelottomasti suljettuihin, pieniin tiloihin, meillä ei olisi hevosia ilonamme. Siinä, että hevonen ei halua kävellä sisään pimeään ja suljettuun luolaan ei ole mitään yllättävää. Ihmeenä pidän päinvastoin sitä, että hevosista saadaan kouluttamalla helposti lastautuvia ja mielellään matkustavia. Avainsanoja ovat nimenomaan opettaminen ja kouluttaminen. Miksi sitten taitavakaan kouluttaja ei taio kädenkäänteessä hevosesta ilmiömäistä lastautujaa? Yksinkertaisesti siksi, että kun opetamme hevoselle sujuvaa matkustamista, emme ainoastaan opeta hevoselle uutta käytöstä. Uuden käytöksen lisäksi opetamme hevosta suhtautumaan rennosti kohteeseen, jota se pitää pelottavana tai ainakin huolestuttavana. Eli mukana on uuden käytöksen opettamisen lisäksi aina joko siedättämisen, totuttamisen tai vastaehdollistamisen elementtejä. Siedättämistä taas ei suositella vuorokaudessa tehtäväksi kuin puolisen tuntia yhteensä, sillä tämän jälkeen koulutus ei enää etene. Voilà.
Älä siis kärsi huonommuuden tunteesta, jos hevosesi ei kävele koppiin tai autoon yhtä ripeästi kuin kaverisi hevonen. Se ei tarkoita, että hevosesi olisi ottanut johtajan paikan. Eri hevoset suhtautuvat kuljettamiseen eri tavoin, sillä hevoset ovat niin temperamentiltaan kuin oppimishistorialtaankin erilaisia. Itselläni on ollut hevosia, jotka oppivat lastautumisen salat nopeasti ja myös pysyvät helposti kuljetettavina. Näistäkin osa on matkustanut rennommalla, osa stressaantuneemmalla mielellä. Omistan myös hevosen, jota en edelleenkään kuljeta ilman lievää rauhoitusta. Kyseisen hevosen lastaaminen on lastenleikkiä, mutta itse matkustaminen on sen mielestä yhä pelottavaa. Mahdollisesti trailerissa tasapainoileminen aiheuttaa sille kipua takapolvessa. Edellä tulikin jo esille tärkeä asia: lastaaminen ja matkustaminen ovat eri asioita. Ei ole temppu eikä mikään saada hevonen sisään traileriin ─ etenkään jos hevonen mahtuu sisällä kääntymään ja kopissa käydäänkin vain kääntymässä. Silti jotkut maksavat päästäkseen katsomaan maailmanluokan show´ta, jossa tällaista kopissakääntymistä esitetään. Ei myöskään ole kovin kummoinenkaan temppu kouluttaa hevonen hyväksi lastautujaksi. Mutta temppu on opettaa hevonen pitämään trailerin kyydissä matkustamisesta. Jos huolella tehtyä lastauskoulutusta seuraa aina epämiellyttävä ajomatka (enkä tässä viittaa kuljettajan ajotaitoihin), ei liene kenellekään yllätys, että hevonen voi pian oppia välttelemään myös lastaustilannetta. Hevonen ei opi helposti yhdistämään asioita toisiinsa, jos niiden välille jää riittävän pitkä aika. Ei siis ole välttämättä huono idea odottaa lastaamisen jälkeen hetkinen ennen liikkeellelähtöä.
Hyvä esimerkki edellä kuvatusta on oma kasvattini Nea, joka esiintyy oheisella videolla (videon ensimmäinen hevonen). Aikoinaan Nea matkusti varsapihattoon oman äitinsä seurassa, enkä muista matkan sitä juurikaan stressanneen. Myöhemminkin tamma on matkustanut rauhassa, kun seurana on ollut tyynesti kuljettamiseen suhtautuva äitinsä. Laiskuuttani kuljetin Nean kuitenkin yksin takaisin kotitallilleen vieroituksen jälkeen, ja tämä kokemus taisi olla traumaattisempi. Oman kasvatin kouluttaminen hyväksi lastautujaksi on ollut naurettavan helppoa, mutta yksin traileriin jääminen onkin sitten jo ihan eri juttu. Aluksi jos itse otin yhtään etäisyyttä traileriin, seurauksena oli välittömästi hevoselta ns. "hätäkakka". Kun kuvittelin Nean jo siedättyneen luukkujen sulkemiseen, yksin jäämiseen ja auton liikkeeseen, ajoin pienen harjoituslenkin. Tuloksena stressaantunut ja hiestä läpimärkä hevonen. Se, kuinka hevonen ei välttämättä osaa yhdistää lastausta ja kuljettamista toisiinsa tulee kuitenkin hyvin ilmi siinä, että välittömästi harjoituslenkin jälkeen Nea lastautui mielellään uudestaan ja uudestaan traileriin. Siirsinpä koppia vielä uudelleen tallin pihalla, uudelleen lastattu hevonen kyydissä, jonka jälkeen Nea edelleenkin lastautui helposti.
Kannattaa huomata myös, että hevosen voi toki pakottaa lastautumaan positiivisen rankaisun ja negatiivisen vahvistamisen avulla siten, että ainoastaan ensin lastaussillalla, ja sen jälkeen kopissa sisällä ollessaan hevonen saa olla rauhassa. Tämä on eri asia kuin asteittainen siedättäminen ja kouluttaminen, jonka avulla lastautumisesta ja matkustamisesta tehdään hevoselle miellyttävää ja siten hevosen itsensä mielestä tavoiteltava asia. Tällainen "trailerissa sisälläolo on sinusta paha, teemme siis trailerin ulkopuolelle jäämisestä vielä pahempaa"-tyyli on monen oppimispsykologiaa vain pinnallisesti tuntevan hevoskouluttajan suosima lähestymistapa lastausongelmaan. Suosio johtuu siitä, että tällä tavalla saadaan nopeasti aikaan näyttäviä, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ei niin suositeltavia lopputuloksia, kuten tässä kirjoituksessa on jo tuotu esiin.
Mitä hevosenomistaja voi tehdä, jotta lastaamisesta tulisi sujuvaa? Vaikka hevoset ovat erilaisia, on jokainen koulutettavissa. Joidenkin hevosten kohdalla tämä vaatii pitempää koulutusaikaa ja suurempaa viitseliäisyyttä. Osa hevosista taas oppii helpoiksi kuljetettaviksi osaamattomammallakin koulutuksella. Useilta hevosenomistajilta puuttuu sekä vetoauto että kuljetusväline, ja siksikin koulutus jää tekemättä. Käyttämällä vähän mielikuvitusta ja yhteistyöhön panostamalla talleilla voitaisiin varmasti edistää asiaa paljon: esimerkiksi jokainen trailerin omistava voisi vuorollaan tarjota trailerinsa yhteiseen harjoittelukäyttöön pientä korvausta vastaan. Kun harjoittelu tehdään asianmukaisesti, ei trailerin kolhiintumista tai vahingoittumista tarvitse pelätä. Tallinomistaja voisi ehkäpä osoittaa pihalta tilan, jossa harjoittelukäytössä oleva koppi voi seistä niin, että sen ympärillä on riittävästi tilaa. Eikä välttämättä ole huono idea käynnistää yhteisiä treenejä pyytämällä taitava hevosen oppimispsykologiaa tunteva kurssittaja paikalle (itselläni ei riitä aika lastauskurssien pitämiseen, mutta voin kyllä suositella päteviä henkilöitä).
Jotta sujuvaksi opetettu lastautumiskäytös myös pysyisi sujuvana, se vaatii ikävä kyllä usein "ylläpitotyötä". Monet hevoset eivät nauti matkustamisesta, jolloin epämiellyttävä tunnetila voi alkaa klassisen ehdollistumisen seurauksena liittymään lastaamiseen sekä matkustamiseen. Vaivannäköä ja viitseliäisyyttä tarvitaan taas: vaakakuppi täytyy pitää kallellaan sinne miellyttävän puolelle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aika ajoin käydään siellä kuljetusvälineessä vain syömässä, ei suljeta luukkuja eikä lähdetä liikkeelle. Matkustamisesta voi tehdä myös monin keinoin miellyttävämpää: trailerit ovat erilaisia, ja jos hevoset saisivat valita, ne mahdollisesti matkustaisivat tutkimusten mukaan takapuoli edellä.* Yllätyksenä ei toivottavasti kenellekään hevosenomistajalle tule, että laumaeläimenä hevosen oloa trailerissakin helpottaa kaveri.
Trailereita ja hevosautoja, hevosia ja lastaamistapoja on monenlaisia. Seuraavassa huumorillakin sävytetyssä videossa nähdään kolme erilaista tapaa lastata sujuvasti. Arvaatko mikä videon hevosista on se, jota en lähtisi kuljettamaan ilman rauhoitusta? (Videoita kuvattaessa kaikki hevoset luonnollisestikin olivat "selvin päin".)
* Smith, B.L., Jones, J.H., Carlson, G.P. & Pascoe, J.R.: Body position and direction preferences in horses during road transport. Equine Veterinary Journal 1994, 26, 5, s. 374–377; Waran, N.K., Robertson, V., Cuddeford, D., Kokoszko, A., & Marlin, D.J.: Effects of transporting horses facing either forwards or backwards on their behaviour and heart rate. Veterinary Record 1996; 139:7-11.