Ratsastus on monipuolinen harrastus!
Seuraavassa kerrotaan ratsastusharrastuksesta sellaisille, jotka itse eivät lajia harrasta tai tunne. Harrastettuani ratsastusta 30 vuoden ajan, olen kuullut alla esitetyt kysymykset muutamaan kertaan.
Miksi ihmiset harrastavat ratsastusta?
Miksi ihmiset ylipäätään harrastavat erilaisia asioita? Ratsastus on monipuolinen harrastus, se esimerkiksi tarjoaa samaan aikaan sekä älyllisiä haasteita että liikuntaa. Monille ratsastuksen sosiaalinen ulottuvuus on tärkeää, tallilla ollaan tekemisissä samanhenkisten ihmisten kanssa. Useat kokevat olevansa ratsastusharrastuksen kautta yhteydessä luontoon tai pitävät eläinten kanssa työskentelystä. Kuten maallikkokin tietää, kilpailullisille ihmisille ratsastus tarjoaa mahdollisuuden kilpailla. Ratsastus ja hevosenkoulutus ovat haasteellisia lajeja, joissa riittää oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia koko ihmisiän ajaksi.
Kuinka kauan kestää oppia ratsastamaan?
Riippuu täysin siitä, kuinka hyvää opetusta saa ja miten paljon oppimiseen panostaa. Lisäksi ratsastusta voi harrastaa monilla eri tavoilla ja tavoitteilla. Taidon, jonka avulla pystyy ratsastamaan itsenäisesti maastossa rauhallisella hevosella, voinee saavuttaa parissa vuodessa. Jos tavoitteet ovat korkeammalla, vie se luonnollisesti enemmän vuosia. Totta on myös, ettei oikein ihmisikäkään riitä ratsastuksen oppimiseen.
Ratsastusta opeteltaessa ensin a) opetellaan ratsastamaan toisen henkilön jo valmiiksi kouluttamalla hevosella. Kun tässä on saavuttanut jonkinlaisen tason, alkaa b) hevosen kouluttamisen opettelu. Vasta hevosenkoulutustaito on mielestäni sitä varsinaista ratsastustaitoa, ei se, että kykenee ratsastamaan hevosella, jonka koulutustasoa joku toinen ylläpitää (vaikka tälläkin tavalla on mahdollista jopa kilpailla).
Lapseni haluaa aloittaa ratsastuksen. Tarkoittaako tämä, että hänelle pitää ostaa oma hevonen?
Ei tarkoita. Yleensä ratsastuksen opettelu aloitetaan yrityksissä, jotka tarjoavat ratsastuksen opetusta eli ratsastuskouluissa. Omaa hevosta ei pidä ostaa ennen kuin omaa riittävän taitotason. Tuolloin pelkkä ratsastamisen osaaminen ei riitä, vaan pitää tietää paljon myös hevosen lajityypillisistä tarpeista ja siitä, miten hevosta hoidetaan, kuten hevosen ruokinnasta ja yleisimmistä sairauksista ja niiden oireista.
Jos ostaa oman hevosen, tarkoittaako se, että pitää omistaa talli?
Ei tarkoita. Suurin osa yksityishevosista asuu ns. täyshoitotallilla. Täyshoitotallinpito on liiketoimintaa. Täyshoitotallilta vuokraat karsinapaikan, josta maksat kuukausittaista tallivuokraa. Yleensä kuukausivuokraan kuuluu karsinan siivous, hevosen ruokinta sekä tarhaus (hevonen laitetaan ulkoilemaan ulkotarhaan, ja haetaan tarhasta takaisin talliin). Hevosen omistaja huolehtii hevosen liikutuksesta ja muista hoitotoimenpiteistä (kavioiden hoito, eläinlääkäri, päivittäiset hoitotoimet jne.). Vaikka asuisi maalla, ei omaa hevosta pidä ottaa omaan pihaan, ellei ole jo erittäin kokenut ja perehtynyt hevosenhoitoon. Täyshoitotalleilla on usein töissä ammattilaisia, joilta saa tarvittaessa apua, ja neuvoja saa myös kokeneemmilta tallikavereilta.
Mitä hevosen omistaminen maksaa?
Hevosen hinta riippuu hevosen laadusta (perimä, terveys), iästä, koulutustasosta, rodusta ja käyttötarkoituksesta. Hevosen voi saada ilmaiseksi, eikä hyvien hevosten hinnalla ole ylärajaa. Terve harrastehevonen, jolla voi jonkin verran myös kilpailla, kustantanee yleensä n. 10 000 – 25 000 euroa.
Tallivuokrat maneesitallissa (maneesi = ratsastushalli) Helsingin lähellä maksavat n. 800 e/kk. Kauempaa keskustoista voi saada tallipaikan maneesittomasta tallista puolet halvemmalla. On myös talleja, jossa hevosten omistajat osallistuvat tallitöihin (esimerkiksi jokainen siivoaa itse karsinan), ja tuolloin hinta on edullisempi.
Kuukausivuokran lisäksi kuluja tulee eläinlääkärin hoitotoimenpiteistä (tervekin hevonen on rokotettava, madotettava ja sen hampaat raspattava säännöllisesti), kavionhoidosta (kengitys tai vuolu), vakuutuksesta, valmennuksista, mahdollisista lisärehuista sekä tietenkin varusteista. Tallille kulkeminen päivittäin ei ole yleensä ilmaista, ja monet hevosenomistajat hankkivat myös vetoauton ja trailerin, jotta hevosen voi tarvittaessa kuljettaa (hevossairaalaan, valmennuksiin, kilpailuihin tai vaikka laitumelle).
Kuinka paljon hevosharrastukseen menee aikaa?
Ratsastuskouluissa ratsastustunti kestää yleensä noin tunnin ajan. On hyvä varata aikaa ennen ja jälkeen ratsastustunnin noin puolisen tuntia, jotta hevosen ehtii hoitamaan ja varustamaan rauhassa.
Sama ajankäyttö koskee omaa hevosta, tosin tuolloin joutuu usein varaamaan enemmän aikaa hoitotoimenpiteisiin, sillä omistajan kontolla ovat myös harvemmin tehtävät hoitotoimenpiteet sekä varusteiden huolto. Luonnollisesti myös tallimatkaan menee aikaa, eikä ole harvinaista, että täyshoitopaikka sopivalla tallilla sijaitsee jopa tunnin ajomatkan päässä – etenkin talviaikaan. Näin ollen yksikin hevonen saattaa nielaista päivästä jopa nelisen tuntia.
Miksi hevonen ei voi asua tallilla kuin tallilla? Miksi omistaja vie hevosensa kaukana sijaitsevalle tallille tai miksi hänen hevosensa asuvat eri talleilla? Miksi Helsingissä asuva omistaja ei pidä hevostaan Ruskeasuolla?
Tallit ovat erilaisia, eri hintaisia ja ne tarjoavat erilaisia palveluja. Hevosilla on erilaisia tarpeita, ja hevosenomistajalla erilaisia tavoitteita eri hevosille. Erilaiset hevoset sopivat siksi erilaisiin talliympäristöihin.
Monet hevosenomistajat pyrkivät pitämään hevosiaan niin, että ne pääsevät toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan, eli esimerkiksi tarhaamaan isossa laumassa aamusta iltaan. Yhä useammat haluavat pitää hevosensa pihatossa, jossa hevonen pääsee vapaasti liikkumaan sisään ja ulos. Tuolloin hevoset voivat hyvin ja ovat myös miellyttäviä käsitellä. Tällaisia paikkoja ei kuitenkaan ole tarjolla kysyntää vastaavasti, ja lisäksi tallit ovat usein täynnä, jolloin sopivan paikan vapautumista voi joutua odottamaan pitkän ajan. Onpa joihinkin talleihin jopa useiden vuosien jonot. Eli vaikka asuisi Helsingin keskustassa, ei hevostaan voi halutessaan vain viedä Ruskeasuon talliin asumaan, sillä kysyntä ylittää tarjonnan.
Kaikki hevoset eivät sopeudu elämään yhdessä, samassa laumassa. Tästä johtuen mitä tahansa hevosta ei voi tarhata minkä tahansa hevosen kanssa. Oreja tai orimaisia, eli usein vasta aikuisena ruunattuja hevosia (ruuna = kastroitu ori) ei voi yleensä pitää sekalaumassa tammojen (naispuolinen hevonen) kanssa, sillä ne saattavat astua tammoja ja tietenkin tapella keskenään tammoista. Oria ei voi myöskään tallissa sijoittaa mihin tahansa karsinaan. Kaikkiin talleihin ei oteta oreja. Talleilla saattaa olla myös muita rajoituksia, jotka eivät sovi kaikille hevosille: kaikki hevoset eivät voi terveydellisistä syistä laiduntaa kesäisin tai olla ns. vapaalla heinällä, kaikille ei sovi tallilla tarjottava heinälaatu jne. Hevosen terveys voi myös määrätä sen, minkälaisissa olosuhteissa hevonen voi asua, esimerkiksi hengitystieoireinen hevonen saattaa tarvita ulkokarsinan. Kasvavat varsat ja nuoret hevoset pidetään usein ns. varsapihatoissa.
Eri hevosilla on myös erilaisia käyttötarkoituksia. Tavoitteellisessa käytössä (joka voi olla muutakin kuin kilpakäyttöä) olevat hevoset on Suomen olosuhteissa usein syytä majoittaa maneesillisessa tallissa, jotta treenaaminen onnistuu kelistä riippumatta. Aktiivikäytössä olevan hevosen omistaja käy tallilla päivittäin, ja silloin hän saattaa arvostaa korkealle myös hyvää infrastruktuuria kuten valoisaa pesukarsinaa lämpimällä, juoksevalla vedellä, hyvää estekalustoa jne. Isommissa talleissa on usein myös vilkasta valmennustoimintaa. Maneesiton, kauempana sijaitseva ja siten edullisempi talli taas sopii paremmin vaikkapa toipilashevoselle tai hevoselle, jolla pääasiassa maastoillaan.
Miksi hevosenomistajat eivät anna muiden ratsastaa hevosellaan?
Hevonen oppii joka kerta, kun sillä ratsastetaan tai sitä käsitellään, oli tämä tarkoituksena tai ei. Näin ollen on itsestään selvää, että kun hevosen omistaja on työllä ja vaivalla kouluttanut hevosensa toimimaan haluamallaan tavalla, ei hän halua, että joku toinen opettaa hevoselle ei-toivottuja tapoja. Hevonen ei ole väline, joka toimisi samoilla, kaikkien tuntemilla toimintaperiaatteilla (=”paina tuosta napista niin se laukkaa”), kuten auto tai moottoripyörä.
Monet meistä eivät halua lainata moottoriajoneuvojakaan, sillä käytössä ne kuluvat ja saattavat vahingoittua. Hevoset ovat vielä herkempiä vahingoittumaan ja usein vahingoituttuaan kalliita ja hankalia, jopa mahdottomia kuntouttaa. Lisäksi ison pakoeläimen käsittelyyn liittyy aina myös vastuukysymyksiä, sillä hevonen voi pelästyessään olla ihmisille vaaraksi. Ei siis ole yllättävää, että kun hevosenomistaja panostaa hevoseensa merkittäviä summia kuukausittain, ei hän ole innokas sitä lainamaan. Toki hevosenomistajaa usein askarruttavat myös hevosen hyvinvointikysymykset, eli osaako lainaaja tai vuokraaja varmasti käsitellä ja hoitaa hevosta niin, että sen hyvinvointi ei vaarannu.
Miksi hevosihmisille on vaikeaa lomailla tai tehdä mitään ex tempore? Eikö sieltä tallilta löydy joitakin tyttöjä hevosta hoitamaan, jos omistaja on poissa?
Kysymykseen on osittain jo vastattu yllä: hevonen vaatii päivittäistä hoitoa, eikä hevonen ole mopo, jonka kuka tahansa osaisi hoitaa, liikutuksesta puhumattakaan. Vastoin yleistä harhaluuloa, ainakaan tuntemiltani talleilta ei enää nykyisin löydy ”tallityttöjä”, jotka kärkkyisivät hoitohevosia. Ja vaikka löytyisikin, niin yksityishevoset eivät järjestään ole rauhallisia ja kaiken nähneitä vanhoja ratsastuskouluhevosia, vaan monet niistä vaativat osaavan käsittelijän – niin hevosen kuin ihmistenkin turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Hevosenomistajalla on melkoinen vastuu, mikäli hän antaa alaikäisen valvomatta toimia hevosensa kanssa. Samasta syystä tallit eivät ole mitään ilmaisia päivähoito- tai iltapäiväkerhopaikkoja, jonne jälkikasvunsa voi lykätä.
Voiko tarhoissa tai laitumilla oleville hevosille käydä syöttämässä herkkuja?
Hevoset voivat sairastua vääränlaisesta ravinnosta, jopa kuolettavasti. On myös mahdollista, että esimerkiksi kokonainen omena juuttuu hevosen kurkkuun kohtalokkain seurauksin. Lisäksi hevoset saattavat oppia ikäviä tapoja, kuten näykkimään ja kerjäämään. Ja viimeisimpänä ja pienimpänä murheena on toki se, että hevonen saattaa purra tällaista herkkujen syöttelijää. Älä koskaan syötä toisen omistamalle eläimelle mitään ilman omistajan lupaa!
Miksi tallinpitäjät eivät pidä siitä, että ulkopuoliset tulevat ilman lupaa katselemaan hevosia?
Tallit ovat pääosin yksityisalueita, ne eivät siis ole verovaroin kustannettavaa julkista tilaa. Harvoin kukaan haluaa ketään tuntematonta omaan pihaansa ja puutarhaansa käyskentelemään?
Kun on hevosista kyse, on kyse myös turvallisuudesta. Hevoset ovat isoja, voimakkaita ja nopeita eläimiä, jotka pelästyessään voivat aiheuttaa vakavaakin vahinkoa kohtaamalleen ihmiselle. Aina on mahdollista, että tallialueella pelästynyt hevonen pääsee irti. Lisäksi hevoset voivat myös purra. Tallinpitäjä haluaa, että jokainen tallialueella liikkuva tuntee tallin säännöt, jotta hevosten ja ihmisten turvallisuus voidaan varmistaa. Talleilla ei yleensä ole vakuutuksia kattamaan siellä oleskeleville sattuvia tapaturmia, vaan jokainen liikkuu alueella omalla vastuullaan. Nykyisin myös talleilla käy ikävä kyllä varkaita. Talleissa säilytetään arvokkaita varusteita: esimerkiksi uusi, laadukas nahkasatula kustantaa 2000 eurosta ylöspäin.
Monet tallinpitäjät kuitenkin esittelevät mielellään hevosia ja harrastustaan, kunhan asiasta vain sopii etukäteen.
Miksi hevosajoneuvo kulkee tukkeena tiellä?
Teillä liikkuu monenlaisia hitaampia ajoneuvoja, joiden tiellä liikkuminen pitää talouden rattaat pyörimässä, kuten traktoreita ja rekkoja. Ilman näitä ajoneuvoja mm. ruokakauppojen hyllyt ammottaisivat tyhjyyttään. Vaikka hevoset ovat monen harrastus, hevostalouskin on monen elinkeino. Kuten edellä on tullut esiin, hevosenpito ja ratsastus eivät ole halpoja harrastuksia. Niinpä hevosenomistaja kartuttaa ihan yhtä lailla sitä yhteistä kassaa, josta verovaroin teiden ylläpitokin kustannetaan.
Paitsi että hevosajoneuvoja koskee 80 km/h-nopeusrajoitus, joutuvat ne ajamaan kaarteet hitaasti, sekä hidastamaan ja kiihdyttämään rauhallisesti. Tämä johtuu siitä, että hevonen seisoo eli tasapainoilee kuljetusvälineessä jalkojensa päällä. Hevonen ei istu turvavöissä kyydissä. Koeta itse seisoa bussissa pelkästään tasapainoilemalla, pitämättä kiinni mistään, niin saat hieman kiinni kuljetettavan hevosen fiiliksestä.
Kuljetuksen hevosessa herättämä fiilis on tärkeää huomioida, jotta hevosen kuljettaminen onnistuu myös jatkossa. Jos hevonen pitää kuljettamista pelottavana tai epämiellyttävänä, se ei suostu kuljetusvälineeseen menemään. Hevosta ei voi, kuten koiraa, nostaa ja pakottaa sisään traileriin tai autoon. Hevosta ei voida aina rauhoittaa kuljetuksen ajaksi, sillä hevosia kuljetetaan valmennuksiin ja kilpailuihin. Voimakkaasti rauhoitettuna kuljetettu hevonen voi myös, luonnollisesti, vahingoittua, jos sen tasapaino horjuu. Pakoreaktiot pinnassa matkustava, stressaantunut hevonen voi ajon aikana teloa kohtalokkaasti itsensä sekä samalla tietenkin aiheuttaa vaaraa muille tielläliikkujille. Tässä mielentilassa matkustanut hevonen ei tietenkään myöskään suorita hyvin valmennuksessa tai kilpailuissa.
Kohteliaat hevosajoneuvojen kuljettajat toki pyrkivät ajoittain päästämään ohi taakse kertyvää jonoa. Mutta kuten edellä kerroin, hevosajoneuvo ei voi hidastaa, kiihdyttää tai väistää nopeasti: siksi esimerkiksi yhtäkkinen bussipysäkille kurvaaminen ei tule kyseeseen. Kun hevosajoneuvon kuljettaja hidastaa odottaessaan mutkan takaa mahdollisesti ilmaantuvaa levennystä, hermostuvat takana ajavat entisestään. Harvoin kenelläkään on niin tärkeä kiire, että ajoissa matkaan lähteneen matkanteko todellisuudessa hidastuisi muutaman matkalla kohdattavan hitaan ajoneuvon takia.
Olen kuljettanut hevosia yli 20 vuotta. On muuten mielenkiintoista, että monilla tielläliikkujilla on tarve päästä hevosajoneuvon ohi, vaikka se ajaisi ylinopeutta, miksi? Lisäksi toinen hevostrailereistani ei ulkoisesti muistuta perinteistä hevostraileria, vaan pikemminkin moottoriajoneuvoja harrastavien kuljetuskalustoa. Se herättää tien päällä paljon vähemmän ärtymystä ja huonoa käytöstä, miksi?
Miksi joskus kuitenkin näkee hevosajoneuvojen ajavan reippaasti? Miksi kaikkien trailerikuskien ei tarvitse hidastella?
Hevosajoneuvo kykenee liikkumaan tiellä ilman, että siellä on hevonen sisällä. Teillä matkaa siis hevoskuljetuskalustoa, jossa ei ole kyydissä hevosia. Silloin voi toki ajaa paljon reippaammin. Sama 80 km/h-rajoitus koskee tyhjänäkin liikkuvia hevosajoneuvoja, mutta esimerkiksi reippaat kiihdytykset ja rivakat kaarreajot ovat mahdollisia.
Miksi hevosajoneuvot tulevat tukkeeksi moottoritielle, eivätkä aja pienempiä teitä?
Miksi rekat ja kuorma-autot ajavat moottoritietä?
Samalla tapaa kuin rekat ja kuorma-autot, myös hevosajoneuvot ovat korkeita ja helposti erottuvia, joten sellaisen nähdessään nopeampi ajoneuvo ehtii kyllä hidastamaan tai vaihtamaan kaistaa. Sama 80 km/h-rajoitus koskee niin hevostrailereita, muita peräkärryjä, rekkoja kuin kuorma-autojakin myös moottoritiellä.
Moottoritiet ovat pääsääntöisesti suoria, tasaisia teitä, joilla on hyvä näkyvyys pitkälle eteen. Matkanteko moottoritiellä on tasaista, ja äkilliset yllätykset sekä nopeudenvaihtelu vähäisempää kuin pienemmillä teillä. Tästä syystä matkanteko on tasaisempaa ja turvallisempaa, joten hevosajoneuvon kannattaa liikkua moottoritiellä. Ja päinvastoin kuin pienemmillä teillä, pääsevät kiireisemmät toista kaistaa helposti hitaamman ajoneuvon ohi.
Miksi hevosen kanssa tullaan tielle liikenteen sekaan, jos hevosta ei hallita täysin?
Ratsukoilla on täysin sama oikeus liikkua teillä kuin muillakin tienkäyttäjillä, kuten polkupyörillä ja moottoriajoneuvoilla. Jokainen autokoulun käynyt tietää, että pienten lasten kohdalla on syytä varoa ja hidastaa liikenteessä, sillä he voivat tehdä yllättäviä ja äkkinäisiä liikkeitä. En ole kuitenkaan koskaan kuullut kenenkään valittavan siitä, kuinka kamalaa on, kun pienet lapset saavat esimerkiksi pyöräillä maantien varressa. Jokainen autoilija osaa hidastaa ja ohittaa varovaisesti, kun kapealla hiekkatiellä vastassa on pikkulapsia pyörineen. Miksi se sitten hevosen kohdalla on monille autoilijoille niin vaikeaa?
Maastoon eli liikenteen sekaan ei yleensä lähdetä kouluttamattomalla hevosella. Vaikka hevonen olisi kuinka koulutettu ja liikenteeseen totutettu, se on kuitenkin pakoeläin, joka saattaa huonolla tuurilla pelästyä. Hevonen pelkää luonnostaan yllättäviä liikkeitä ja kovia ääniä. Mikäli moottoriajoneuvolla hevosen kohtaava kuitenkin hidastaa ja välttää äkkinäisiä kiihdytyksiä, on riski hevosen pelästymiseen alhainen. Tahallinen pelästyttämisyritys esimerkiksi tööttäämällä on rikos. Pelästynyt ja irti päässyt hevonen vastaa konepellille kaatuessaan hirveä, joten on mahdollista, että törkeä käyttäytyminen saa aikaan ihmisuhreja. Kohdataan hevoset teillä siis maltilla, kiitos! Kohteliaisuus ei maksa kenellekään mitään.