Olen toistuvasti törmännyt sellaiseen virhekäsitykseen, jossa negatiivista vahvistamista ajatellaan aina edeltävän positiivisen rankaisun, tai jossa kaikki vältettävät asiat maailmassa käsitetään positiivisiksi rankaisuiksi. Yritän seuraavassa esimerkein selventää miksi ajatus on virheellinen. Positiivista rankaisua ja negatiivista vahvistetta yhdistää yksi yhteinen tekijä: vältettävä eli aversiivinen ärsyke (tunnetaan myös nimellä vaikute). Molemmissa tapauksissa on siis läsnä jokin asia, jota halutaan välttää. Tämä aversiivinen ärsyke kuitenkin ilmenee eri yhteydessä.
Negatiivinen vahviste: vältettävä ärsyke (aversive stimulus) saa aikaan käytöksen.
.jpg)
Positiivinen rankaisu: vältettävä ärsyke (aversive stimulus) lisätään palautteena käytökselle.
Tapahtumaketjussa jokin ärsyke laukaisee tietyn käytöksen, ja toinen ärsyke toimii palautteena käytökselle. Kun aversiivinen ärsyke ilmenee ennen käytöstä, sen jälkeen tapahtuva käytös vahvistuu, jos käytöksellä pääsee ärsykkeestä eroon. Kun aversiivinen ärsyke ilmenee käytöksen jälkeen, se tulee palautteena käytökselle ja sitä edeltävä käytös vähenee. Ärsyke toimii siis vain käytöksen muokkaamisen välineenä, se ei itsessään ole vahviste tai rankaisu, se on vain ärsyke. Herkullinen namipala on ärsyke, positiivinen vahviste taas tämän mielihyvää aiheuttavan ärsykkeen ilmestyminen käytöksen seurauksena.
Olen tähän koonnut negatiivisesta vahvistamisesta esimerkkejä jotka auttavat ymmärtämään, että aversiivinen ärsyke ei aina toimi tilanteessa käytöstä vähentävänä elementtinä:
- Puhelin pirisee kovaäänisesti. Ryntäät vastaamaan, jotta ikävä pirinä loppuu. Kun vastaat, pirinä loppuu ja vastaamiskäytöksesi vahvistuu.
- Sinulla on päänsärky. Otat särkylääkettä, päänsärky lakkaa. Särkylääkkeenottokäytös vahvistuu, otat tulevaisuudessakin buranaa, kun huomaat päänsäryn alkavan. (Mikäli tiedät mistä toiminnasta päänsärky johtuu, saatat välttää toimintaa tulevaisuudessa. Aina et tiedä, päänsärkyjä tulee ja menee.)
- Hyttynen pistää sinua käsivarteen. Läppäät hyttystä ja pistäminen keskeytyy. Läppäät tulevaisuudessakin kädellesi laskeutuvaa hyttystä.
- Sinulla on kuuma. Otat takin pois, olotilasi kohenee. Otat tulevaisuudessakin takin pois, kun sinulle tulee liian lämmin. Tässä yhteydessä esimerkki positiivisesta rankaisusta olisi seuraava: Sinulla on kuuma, laitat takin päälle, jolloin sinulle tulee vielä kuumempi. Tulevaisuudessa et lisää takkia enää silloin, kun sinulla on kuuma.
Käytännön elämässä toki on aina mahdollista, että kun aversiivinen ärsyke tuodaan mukaan kuvioon, saattaa se vähentää edeltänyttä käytöstä. Tällöin ärsykkeen esiintyminen toimii positiivisena rankaisuna. Esimerkiksi kun kohdistat kädelläsi painetta hevosen takaosaan, hevonen väistää ja pääsee pois paineesta (negatiivinen vahviste). Saattaa kuitenkin olla, että hevonen tästä syystä vähentää paikallaanseisomiskäytöstä, jotta et koskisi sitä (positiivinen rankaisu). Tästä syystä negatiivisen vahvisteen käyttö edellyttää taitoa. Tästä ei kuitenkaan seuraa yleistä sääntöä, jonka mukaan kaikki aversiiviset ärsykkeet maailmassa aina toimisivat positiivisen rankaisun välineenä. Esimerkiksi jos en tiedä mistä vatsakipuni johtuu, ei mikään kipua edeltävä käytökseni vähene. Jos taas tiedän, että vatsakipu johtuu kahvinjuonnista, niin luultavasti vähennän kahvinjuontia, sillä en pidä vatsakivusta.