Minusta on harmillista, että hevosista ja ratsastuksesta on niin vaikeaa saada aikaan mielekästä, yleistä keskustelua, joka johtaisi rakentavaan lopputulokseen – tai ylipäätään yhtään mihinkään. Ja tämä pitkälti siitä syystä, että keskusteluihin osallistuvat tuppaavat sortumaan kaikkein yleisimpiin ja tunnetuimpiin argumentaatiovirheisiin. Kun hevosharrastaja keksii mielestään oivan olkiukon jolla tölväistä kuviteltua vastustajaa, hän ei tiedä, että vastaava virhe on toistettu maailmassa jo miljoonia kertoja. Suomalaisen hevosväen virheargumentit ovat usein identtisiä esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa vilisevien kanssa. Paitsi että kaikkein yleisimpien virheargumenttien tunteminen nostaisi hevosaiheisten keskusteluiden tasoa, olisi tuo taito tarpeellinen kansalaistaitokin: poliittisessa retoriikassa nimittäin näitä argumenttivirheitä viljellään tarkoituksellisesti, jolloin on hyvä pystyä ne tunnistamaan. On ikävää, ettei koululaitoksemme oikein onnistu taidon opettamisessa, ja on myös hyvin turhauttavaa yrittää paikkailla peruskoulun jättämiä puutteita sosiaalisessa mediassa "keskustelun" yhteydessä. Samat ihmiset toistavat samoja virheitä vuodesta toiseen, kuvitellen kai olevansa nokkelia ja näpsäköitä keskustelijoita. En lämpene erilaisten argumentaatiovirheiden osoittamiseen nimeämällä ne keskustelussa, vaan mieluummin pyrin kirjoittamaan ne auki. Aina ei kuitenkaan jaksa vaivautua, kun samaa tuttua olkiukkoa veivataan ja kärvennetään jo viidettä päivää. Seuraavaan olen kerännyt hypoteettiset esimerkit yleisimmistä argumentaatiovirheistä ja tuonut ne hevosmaailman kontekstiin:
Olkiukko eli olkinukke (strawman) Wiki
”Eihän siitä mitään tule, että päästetään kaikki hevoset vapaaksi luontoon, ja juurihan se nähtiin kuinka julma luonto on, kun karannut poni joutui susien raatelemaksi. Parempi siis hevosten on elää tallissa.”
Olkiukko on argumentaatiovirhe, jossa ensin tehdään aivan älytön kärjistys vastapuolen (oletetusta) väitteestä, ja sitten tuhotaan se. Esimerkiksi kukaan ei tietääkseni ole esittänyt, että hevoset tulisi päästää vapaaksi luontoon tai niityille. Jostakin syystä tämä ”takaisin luontoon” on kuitenkin ovelaksi koettu virheargumentti, jota viljellään toistuvasti silloin, kun puhutaan esimerkiksi pihattojen eduista tai tarpeesta ottaa hevosenpidossa paremmin huomioon hevosten lajityypilliset tarpeet.
Kaltevan/viettävän pinnan argumentti eli virheellinen päättelyketju (slippery slope) Wiki
”Kohta kielletään kaikki hevosten käyttö ja käsittely, koska riimukin voi aiheuttaa hevoselle kipua.”
Kaltevan pinnan argumentissa kehitetään jokin järjetön tapahtumaketju, johon tapahtumat väitteen esittäjän mielestä väistämättä johtavat. Esimerkiksi: ”Jos annetaan nais- ja miespareille lupa solmia avioliitto, niin pian ihmiset menevät naimisiin eläinten ja kännyköidensä kanssa.”
Ad hominem Wiki
Ad hominem on niin kulunut tapa viedä huomio keskustelussa muualle, ettei siihen uskoisi enää törmäävänsä. Silti hevosihmisten parissa on arkipäivää, että ruvetaan vaikkapa epäilemään henkilön ratsastustaitoja ja siten kykyä kommentoida esimerkiksi hevosen lajityypillistä käyttäytymistä koskevaa tietoa. Jokainen normaaliälyinen ihminen ymmärtää kuitenkin, että hevosen lajityypillisen käyttäytymisen tuntemus ei edellytä ratsastusharrastuneisuutta. Aihetta tutkinut asiantuntijakin voi olla vaikkapa raviharrastaja tai ei hevosharrastaja lainkaan! Ad hominem tarkoittaa siis keskustelussa huomion viemistä vastapuolen sellaisiin ominaisuuksiin, joilla ei ole merkitystä itse asian kannalta.
Asiaton auktoriteettin vetoaminen Wiki
Ad hominemia käytetään myös ”toisin päin”, eli vedotaan auktoriteettiin perusteetta. Jos henkilö on vaikkapa olympiatasolla kilpaillut ratsastaja, saatetaan väittää, että hän on automaattisesti paras asiantuntija kaikessa, mitä hevosiin tulee.
Kontekstomia Wiki
Kontekstomialla tarkoitetaan sitä, että lainataan toisen sanomaa sinänsä sanatarkasti oikein, mutta asiayhteydestä irrotettuna, jolloin lainauksen merkitys saattaa olla jopa päinvastainen kuin alkuperäisessä tarkoituksessa. Olen nähnyt lainattavan vuosien takaisista sosiaalisen median keskusteluista poimittuja puolikkaita lauseita, jotka sinänsä irrallisina ovat täysin vailla merkitystä, sopivat sanat vain sattuvat esiintymään lauseessa lainaajan näkökulmasta sopivassa järjestyksessä.
Ks. myös tämä hauska, kuvitettu kirja argumentaatiovirheistä: Ali Almossawi (2013): Kehnojen argumenttien kuvakirja. Luettavissa: https://bookofbadarguments.com/fi/?view=allpages